Noi ylla olevat kuvat kertoo aika hyvin mita ma oon tehny talla viikolla ennen perjantaita.
Mutta perjantaina aamulla ma sit tunsin olevani tarpeeksi vahva mennakseni vihdoin toihin. Lahettiin Sophien kans ihan normisti toihin, ihmeteltiin ulkona, et ku edellisena yona oli satanu niin paljo, et meidan pihan edessa olevalla tiella oli kauhee vesilammikko. Poikkeuksetta, ei otettukaan ison tien varresta daladalaa, vaan sellanen aika normaalin nakonen bussi. Jonku aikaa ku oltiin silla menty, jouduttiin pysahtyyn, ku Tansanian poliisilla oli pikku ratsia siina tien varres! Varmaan joka toinen auto pysaytettiin, ja meidanki bussikuski sai sakot tjs. Noh, sit ku paasin toihin ja otin lusikan kateen ja aloin syottaa yhta vauvaa, niin alko huimaan ihan sikana ja sanoin Sophielle, et nyt ei tunnu kovin hyvalta, ja se kaski mun lahtee takas kotii. Mut ma menin Mt. Meru Hotellille ja soin siella itteni niin tayteen ku ikina vaan sain jotain pastaa, ja hoipertelin sen jalkeen kotiin. Kotona sanoin Jodielle, et ma haluun menna laakariin, ja se sano, et mennaan sit ku Kelvin tulee (ku silla oli auto). No ma tietenki aattelin, et Kelvin tulee pian, mut sain sit oottaa varmaan jonku 6h.
Kelvin tuli joskus seitteman aikoihin, ja se lahtiki viemaan mua sairaalaan. Ekassa sairaalassa minne me mentiin, mun olis pitany maksaa 30 USD siita, et meen sinne laakarille. Joo ei. Sen jalkeen kaytiin varmaan kahdessa muussa paikassa, mut ne oli kiinni tai jotain. Sit ku paastiin sellaseen paikkaan mika oli auki ja kohtuu hintainen, mun piti tayttaa joku lappu, ja siita taa kaikki hauskuus alko. Kirjotin mun koko nimen, siis kaikki mun kolme nimea ja sukunimen, ja syntymaajan niin selkeesti, ku ihminen vaan voi (toki sukunimi eri rivilla). Tasta selkeydesta huolimatta kavi kaks pikku mokaa. Siis ei mulla, vaan niilla.
Sit Kelvin yritti selvittaa kuinka kauan me joudutaan odottaan, eika ne tienny mitaa..Ooteltiin siina hetken aikaa, ja Kelvin aina valilla yritti hoputtaa niita tyyppeja, et paastais nopeempaa laakarin vastaanotolle. Sit jossain vaihees joku hoitaja tjs tuli mittaan mun verenpaineen ja punnitsi mut. Siina kohtaa, ku ma seisoin sen puntarin paalla, joka oli varmaan 60-luvulta, meinas tippa tulla linssiin, ku nain sen lukeman. Oli vaha lahteny kiloja.. Sitte ooteltiin taas, ja paastiin sen laakarin luo. Se oli semmonen vaha vanhempi mies, ja Kelvin tuli mun mukaan. Selitin sitte sille, et mulla on ollu ny viis paivaa kuumetta ja se kyseli kaikkee, ja lahetti mut veri- ja virtsakokeeseen. Naureskeltiin siina vaha Kelvinin kans niiiden tyyppien pikku mokille.. :) Alla olevasta kuvasta voitte etsia yhden pikku mokan. Jos on kovin vaikeeta, niin voin helpottaa sen verran, et se liittyy mun nimeen. Se toinen moka oli se, et se yks laakari siina vastaanottoluukulla, katto siita lapusta, et ma olisin syntyny 11.4.1975...........
Sit ku oltiin hakees niita laakkeita, sanoin Kelvinille, et ei mulla mitaa kuumetta oo, et koko ajan oon vaan luullu, ja sit sanoin, et silti kylla tuntuu, et mun otsa ois vahan lammin.. Kelvin kokeili sit mut otsaa, ja repes nauramaan ja sano, et eika tunnu! Ja sit se sano, et ma oon niin lansimaalainen :DD Paluumatkalla se sit sano vaan, et malaria olis ollu paaljo paljo pahempi.
Et semmonen reissu. "Hi, my name is Lina Grav and I was born in 1975, and Kelvin is my boyfriend." Kysyttavaa?
Huomasin kans justiin, et tuos kuitis lukee, et ma oon maksanu siita, et multa olis otettu ulostusnayte, vaikka sita ei kylla otettu! Prkl. Nooh, euro sinne tai tanne.. :D
Nyt on menny sit kaks viikkoo jo, ja kaks viikkoo jaljella! Aika nopeesti on kyl menny naa paivat taala, et pian pitaa varmaan alkaa jo menna osteleen tuliaisia.. :) Kunhan vain jaksaisin menna tonne Masai torille, missa on kaikkia matkamuistojuttuja yms.. Se vaatii vaan vahan energiaa, ja karsivallisyytta (jota mulla on tosi paljon), koska ne myyjat suunnilleen kiskoo sua kasista niihin pikku kauppoihinsa!
P.S Ma en ikina olis parjanny taala ilman mun villasukkia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti